Joensuun Vasemmistoliitto

Postin päätös siirtää 700 pakettilajittelijaa huonomman työsopimuksen piiriin ilman neuvotteluja on saanut ammaliitot liikkeelle. Postilta valtionyhtiönä olisi syytä odottaa vastuullisempaa toimintaa ja työntekijöitä kunnioittavaa kohtelua. Joensuun vasemmistoliitto ei hyväksy työehtoshoppailua, jolla työntekijöiden palkkoja alennetaan. Postin lakkolaiset ja tukilakkolaiset ovat oikealla asialla puolustaakseen oikeuttaan riittävään palkkaan ja työehtoihin. Erityisesti julkisessa omistuksessa olevan postin johtoportaan toiminta tuntuu mielettömältä.

“Jos työnantajapuolelle annetaan tuumaakaan periksi työehtoshoppailussa, tulemme näkemään sitä enemmän. Kyse ei ole vain postilaisista, vaan kaikista työntekijöistä. Siksi annamme tukemme postilaisten lakolle”, toteaa Joensuun Vasemmiston puheenjohtaja Juha-Pekka Reijonen.

Viime vuodet Suomessa ollaan pohdittu uusien hävittäjäkauppojen hintoja. Pelkät hankintahinnat vaihtelevat 7-10 miljardin haarukassa. Kun tähän lisää huolto- ja ylläpitokustannukset pääsemme vuosien saatossa vielä suurempiin summiin.

Suomi hankkii myös uusia merivoimien taistelualuksia, Visby-luokan korvetteja. Tämä 1,2 miljardin euron päätös tehtiin jo syyskuussa 2015. Päätös tehtiin ohi budjetin, tilanteessa jossa tuore pääministeri Juha Sipilä vakuutti televisiossa kansakuntalle, että rahat ovat loppu.

Tuorein ihastelun kohde on poliisille hankitut panssaroidut ajoneuvot, jotka kestävät kiväärin luoteja, miinoja ja maksavat 400.000 euroa kappale. Suomen poliisin mukaan luvassa on “näkyvää partiointia katukuvassa säännöllisesti”

Kaikki tämä maksetaan verorahoilla hallituksen ja hallituspuolueiden päätöksillä.

Toisella puolen aitaa asiat eivät ole samanlaista kulutusjuhlaa. Sipilän hallituksen syntilista on pitkä kuin nälkävuosi. Työntekijät, pienyrittäjät, työttömät, opiskelijat ja muut jotka eivät kuulu hallituksen teeseurakuntaan ovat saaneet kokea leikkauksia tai tukien indeksien jäädyttämisiä. Opiskelijat erityisryhmänä on paimennettu takaisin lainapainotteisempaan toimeentuloon, vaikka Suomi on varakkaampi kuin koskaan.

Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden valvomiseen hallitukselta löytyy rahaa vaikka ohi budjetin, mutta kansalaisten hyvinvointi tulee kakkossijalla. Tällaiseen päätöksentekoon on moni suurempikin imperiumi romahtanut.

“Väinö Linnan Lahtista mukaillen, minä sanon, että jos jostakin tulis vielä semmonen ihminen, jonka päätä ei olis ihan kokonansa tällä koohotuksella sekoitettu. Meinaan ettei se ymmärtäis mailman menosta muuta kun sen mikä on järjellistä ja tarpeellista, niin sanon minä että se ihmettelis.”, summaa tilanteen Joensuun vasemmistoliiton puheenjohtaja Juha-Pekka Reijonen.

Tänään työskennellään valtuustossa tasa-arvoisemman, solidaarisemman ja ekologisemman Joensuun puolesta.

Joensuun Vasemmiston valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro:

Hyvät valtuustotoverit, viranhaltijat ja puheenjohtaja,

Joensuun Vasemmiston valtuustoryhmä on tyytyväinen siihen yhteiseen neuvottelukulttuuriin, jonka olemme pystyneet luomaan tämän valtuustokauden aikana. Neuvoitteluissa olemme pystyneet yhdessä keskustelemaan ja kuuntelemaan toistemme perusteluja ja tavoitteita.

Yhdessä tehden pystymme luotsaamaan Joensuuta eteenpäin keskellä suuria muutoksia kokevaa maailmaa – maakuntauudistuksen kohtalo on epäselvä, taloustilanne ei alueellamme helpolla lähde nousuun ja kaiken lisäksi vastattavanamme on huolestuttava tilanne kouluissamme. Samalla kaiken taustalla on kaiken muuttava ilmastonmuutos.

Samalla kuitenkin haluamme korostaa, että politiikka on ristiriitojen sovittelemista ja omien tavoitteiden ajamista – tänään pääsemme äänestämään budjetista, koska valtuusto on se paikka missä kaupungin talousarviosta päätetään, täällä, tässä salissa, avoimesti kaikkien kuntalaisten silmien alla. Valtuustoryhmämme kyseenalaistaakin puheet kultaisista tai muista arvometalli sopimuksista.

Valtuustoryhmämme on tyytyväinen, että olemme yhdessä päättäneet panostaa tukea tarvitseviin lapsiin ja perheisiin. Hyvinvointivaltion keskiössä on sosioekonomisia eroja tasoittava peruskoulu ja varhaiskasvatus. Haluamme panostaa erityisesti koulujen ja perheiden arkeen koulunkäynninavustajilla ja perheohjaajilla. Kuntana meidän on huolehdittava, ettei yksikään lapsi tai perhe jää yksin ongelmiensa kanssa. Samalla meidän täytyy panostaa myös alueiden väliseen tasa-arvoon – emme saa antaa asuinalueiden välisten erojen kasvaa, emmekä saa panostaa vain kantakaupungin alueelle.

Tasapuolisesti kehittyvä kaupunki tarvitsee toimivan joukkoliikenteen. Joukkoliikenteen tulee toimia tehokkaasti, niin kantakaupungin alueelle kuin myös laajan kaupunkimme muidenkin taajamien välillä. Edullinen joukkoliikenne parantaa myös monen vähävaraisen elämää mahdollistaen liikkumisen harrastuksien ja ystävien luokse kaupungin sisällä. Pitkäjänteisellä kehittämisellä ja panostamisella joukkoliikennejärjestelyihin meidän tulee mahdollistaa mahdollisimman autoton arki myös maaseutualueillamme.

Tähän tarvitsemme sekä rahallista panostamista että joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä esimerkiksi kutsuliikennettä ja joustavampia joukkoliikennemuotoja kehittämällä. Tehokas joukkoliikenne on ilmastopolitiikan lisäksi myös aluepolitiikkaa.

Mutta lopulta kaikki on ilmastopolitiikkaa – tutkijoiden viestien perusteella olemme yksi viimeisistä, ellemme viimeinen, valtuusto, joka pystyy toimillaan vaikuttamaan Joensuun osalta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Kansainvälisen IPCC-raportin mukaan globaalisti päästöjen tulee olla nolla jo vuonna 2030.

Oman hiilineutraaliuslupauksemme suhteen meillä on jo kiire. Suunnitelmamme mukaan päästöjä tulisi laskea 60 % vuoteen 2025 mennessä. Tämä vaatii meiltä kaupunkina kunnianhimoisia toimenpiteitä muummuassa liikenteen ja lämmittämisen päästöjen vähentämiseksi. Tämän täytyy olla koko päätöksentekoamme läpileikkaava teema.

Joensuun Vasemmiston valtuustoryhmä on tyytyväinen, että tällä valtuustokaudella palautamme jokaisen lapsen oikeuden laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen tukee tasa-arvoista koulutusta ja parantaa useiden perheiden asemaa. Erityisesti tämä parantaa niiden perheiden asemaa, joissa yksi tai kumpikin vanhemmista on tilanteessa, jossa asema työmarkkinoilla voi vaihdella nopeastikin erilaisten keikka-, silppu- tai pätkätöiden takia. Toimiin subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamiseksi täytyy ryhtyä jo tulena vuonna.

Jokaisella lapsella on oikeus arkeen terveissä tiloissa – tämän takia Joensuun Vasemmiston valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että kaupunki jatkaa panostamista terveiden tilojen varmistamiseksi lapsille ja nuorille. Tarvitsemme pikimiten uuden terveen koulurakennuksen Enoon. Emme voi asettaa yhtään lasta vaaraan epäterveisiin tiloihin, eivätkä kuntalaiset saa olla eri asemassa riippuen heidä asumispaikastaan. Julkisessa rakentamisessa meidän on panostettava laatuun ja ympäristöystävällisyyteen. Nopeasti ja halvalla saamme vain sutta ja sekundaa, eikä meillä ole enää siihen varaa.

Kaupunginjohtamme toistaa usein kieltämättä tenhoavaa kielikuvaa, miten joudumme ”veitsi kurkulla rakentamaan” uusia terveitä tiloja. Tämän veitsen saimme perinnöksi edellisiltä valtuustokausilta, jotka ovat antaneet korjausvelan kasvaa ja rakennusten kunnon huonota. Tämän takia meidän tuleekin panostaa jatkuvasti korjausvelan lyhentämiseen ja infrastruktuurin ylläpitämiseen.

Useat perheet ja yksilöt kärsivät työttömyydestä – taloudellisen vaikeuden lisäksi työttömyys on inhimillinen tragedia. Yhteiskunnassa, jossa yksilön arvoa mitataan työllä, työttömyys tuntuu usein tarpeettomuudelta.

Tarpeettomuuden ja osattomuuden tunteet ovat omiaan kiihdyttämään ihmisten syrjäytymispolkua ja maksavat yhteiskunnalle paljon. Tärkeintä on kuitenkin pitää keskiössä ihminen – yhteiskunnasta syrjäytetyksi tuleminen on suuri tragedia yksilölle. Joensuun Vasemmiston valtuustoryhmä pitääkin tervetulleena kaupungin panostamista osallisuuteen palkkaamalla ensi vuonna osallisuuskoordinaattori.

Samalla työttömyys pitää saada kaupungissamme laskemaan. Pohjois-Karjalan työllisyys ei ole lähtenyt toivotulla tavalla nousuun, eikä pitkäaikaistyöttömyys ole lähtenyt vähenemään. Valtuustoryhmänä vaadimmekin, ettei yhtään kiveä jätetä kääntämättä, vaan kaupunki tekee kaikkensa työttömyyden vähentämiseksi käytettävissä olevilla keinoillaan sekä kehittämällä yhteistyössä uusia keinoja. Muuttuvassa maailmassakaan emme saa jäädä odottamaan maakuntauudistusta tai muita messiaita meitä pelastamaan. Jokainen euro jonka maksamme Kelalle sakkomaksuina tarvitaan muille sektoreille hyvinvointiin panostamiseen.

Tulevan vuoden budjetissa valtuustoryhmämme näkee paljon hyvää, mutta myös kehitettävää riiittää. Olemme iloisia kaikista panostuksista koulutukseen ja perheiden hyvinvointiin.

Antti Saarelainen

Joensuun vasemmistoliitto aloitti syystoimintansa osallistumalla Joen Yöhön järjestöbulevardilla telttaillen. Tulevat eduskuntavaalit, Vasemmiston uusi ilme ja paikallistoiminta puhuttivat markkinayleisöä.

Sipilän hallitus on tullut tunnetuksi suurituloisia suosivasta politiikastaan ja jatkuvasta törmäilystä perustuslain kanssa. “Suomeen selkeästi kaivataan hallitusta, jonka jäsenet ovat paitsi osaavia, myös moraalisia ja joilla on sydän paikallaan” tiivistää ihmisten tuntemuksia joensuulainen eduskuntavaaliehdokas Alia Dannenberg.

Erityisesti vähätuloisten eläkeläisten tilanteeseen palattiin keskusteluissa tavan takaa. Tilannetta toivottiin laitettavan kuntoon niin kotona kuin laitoksissa. Tähän kysymykseen vastasi toinen joensuulainen eduskuntavaaliehdokas Marko Haakana riimitellen: “Jos on hyvinvointipuutosta, hae Vasemmalta muutosta!”

4.4. Järjestetyssä yleiskokouksessa Joensuun Vasemmisto valitsi uuden johtokunnan kaudelle 2018-2019. Puheenjohtajana jatkaa Juha-Pekka Reijonen ja varapuheenjohtajaksi valittiin Vilja Väisänen. Johtokunnan varsinaiset jäsenet ovat Alia Dannenberg, Jyrki Herranen, Markku Maasilta ja Timo Ventola. Varajäsenet ovat Martti Juntunen, Leo Laakkonen, Antero Puhakka ja Viljami Vaskonen.

Joensuun vasemmistoliiton kunnallisjärjestön puheenjohtajana jatkaa Anni Järvinen ja varapuheenjohtajana jatkaa Petteri Tahvanainen. Johtokunnan varsinaiset jäsenet ovat Alia Dannenberg, Markku Maasilta, Tiina Ojala, Janne Parkkila ja Juha-Pekka Reijonen. Varajäseniksi valittiin Leo Laakkonen ja Sirpa Savolainen.