• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin

Joensuun Vasemmistoliitto

sosiaalinen media

  • Email
  • Facebook
  • Me
  • Kuntapolitiikka ja luottamustehtävät
    • Valtuutetut
    • Kuntavaaliohjelma
  • Tule mukaan!
  • Yhteystiedot
  • Aluevaalit 2022
    • Aluevaaliohjelma
    • Aluevaaliehdokkaat

Valtuusto

Joensuun Vasemmisto kuntavaaleihin monipuolisella, nuorekkaalla ja suurimmalla listalla vuosikymmeneen

18.9.2012 : Joensuun Vasemmmisto

Joensuun Vasemmisto kuntavaaleihin monipuolisella, nuorekkaalla ja suurimmalla listalla vuosikymmeneen

Joensuun Vasemmisto on asettanut kunnallisvaaleihin 28 ehdokasta. Ehdokkaista naisia on 11 ja miehiä on 17. Ilahduttavaa on nuorten määrä listalla. Alle 30-vuotiaita on ehdokkaana 17. Ehdokkaiden keski-ikä on 34,14 vuotta.  Tämä on osoitus Vasemmistonuorten pitkäjänteisestä ja aktiivisesta työstä Joensuussa. Se antaa myös uskoa puolueen tulevaisuuteen.

Joensuun Vasemmiston ehdokaslistalla on laaja kirjo erilaisia ihmisiä. Listalta löytyy kulttuuritoimijoita, kansalaisjärjestöaktiiveja, tutkijoita, lähihoitaja, kirvesmies, opiskelijoita, eläkeläisiä, toimistopäällikkö, asettaja, huoltomies, palveluneuvoja sekä tutkimusavustaja.

Vaalikampanjan avaus pidetään Joensuun torilla keskiviikkona 19.9.2012 klo.17.00-19.00. Tilaisuudessa esitellään Vasemmiston kuntavaaliohjelma ja -ehdokkaat. Pääpuhujana on puoluesihteeri Sirpa Puhakka. Tule jututtamaan Sirpaa ja Vasemmiston kuntavaaliehdokkaita! Musiikista vastaa Joensuun puhallinorkesteri. Tilaisuudessa on mehu- ja lettutarjoilu sekä lapsille pomppulinna.


Joensuun Vasemmiston ehdokkaat kuntavaaleissa 2012 ovat:

Alho Emmi, opiskelija
Dannenberg Alia, tutkija, filosofian tohtori
Haimi Toivo, yht.kunt.yo
Hakalisto Kasperi, teologian yo
Hakkarainen Samuli, ajaja, asettaja
Järvinen Anni, medianomi (AMK), fil.yo
Kangas Markus, opiskelija
Kangas Matias, luokanopettajaopiskelija
Karppinen Sonja, kasvatustieteen.yo
Karttunen Pentti, eläkeläinen, työkaluhioja
Kettunen Antti, yht.kunt.yo
Kiiskinen Emmi, kasvatustieteen yo
Korhonen Riitta, sosionomi (AMK)
Marjomaa Esko, FT, huoltomies
Nevalainen Aino, yht.kunt.yo
Orava Joni, FT, tutkija
Perttu Hugo, toimistopäällikkö
Puhakka Antero, pääluottamusmies, yliopistonlehtori
Reijonen Juha-Pekka, opiskelija, sekatyömies
Routakorpi Maria, YTK, vapaa-ajan avustaja
Saarelainen Antti, järjestösihteeri, suurtalouskokki
Saarinen Tuija, FT, tutkija
Suihkonen Jaana, opiskelija
Tahvananainen Petteri, kirvesmies
Tirkkonen Jani-Matti, tutkimusavustaja, HuK
Turunen Helena, lähihoitaja
Turunen Jaakko, opiskelija, palveluneuvoja
Ventola Timo, eläkeläinen, teatteriohjaaja

Kategoriassa: Kuntavaalit, Valtuusto

Valtuustoryhmän puheenvuoro

6.9.2012 : Joensuun Vasemmmisto

Vasemmistoliiton Valtuustoryhmän puheenvuoro
5.9.2012


Vasemmistoliiton valtuustoryhmä pitää hyvänä kaksi päiväistä talousseminaaria, koska näin saa kattavamman kuvan talousarvion vaiheista ja keskustelulle jää enemmän tilaa. Talousarvion lähtökohtana tulee olla köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen sekä hyvinvoinnin lisääminen. Parhaiten se onnistuu luomalla hyvät edellytykset asumiselle, koulutukselle sekä sosiaali- ja terveyspalveluille. Tiukan talouden aikana se on kuitenkin haastavaa.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä pitää hyvänä jo varmistuneita asioita, kuten asunnottomien yömajaa, Uimaharjun koulun peruskorjausta sekä kahden valvontaeläinlääkärin palkkausta ympäristöterveydenhuoltoon. Lisäksi lääkäritilanteen paraneminen on hyvä suuntaus, tosin Rantakylässä on edelleen vajetta. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä suhtautuu myönteisesti ajatukseen, että Penttilänrannan venesatamaan etsitään ulkopuolinen rakennuttaja, koska huvivenesataman rakentaminen ei ole kaupungin ydintoimintaa. Lisäksi Vasemmisto näkee hyvänä, että vanhuspalveluissa kokeillaan ennakkoluulottomasti uusia innovaatioita kuten sähkölukkoja ja älypuhelimia. Yhtenä kaupungin vetovoimatekijänä Vasemmistoliitto näkee toimivan tonttipolitiikan. Kaupungin on tarjottava vuoden aikana riittävästi omakotitalotontteja ympäri Joensuuta.

Vasemmistoliitto pitää elintärkeänä panostamista jo aiemmin seminaarissa mainittuihin ennalta ehkäiseviin palveluihin. Erityisesti huonoina taloudellisina aikoina ei pidä säästää näistä palveluista. Ennalta ehkäisevät palvelut täytyy konkretisoida ja pidemmällä tähtäimellä ne tuovat helpotusta myös sosiaali- ja terveyspuolelle. Ennalta ehkäiseviä palveluita ovat esimerkiksi kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut. Ensi vuodelle kaavaillut melkein puolen miljoonan euron säästöt eivät käy Vasemmistoliitolle. Erityisen tärkeää on kulttuuri- ja liikunta-avustukset sekä kirjastotoimen säilyttäminen nykyisellä tasolla.

Lisäksi kansalaisopiston säästötavoite 35 000 euroa täytyy laittaa jäihin. Kansalaisopiston kurssimaksuihin on kohdistunut prosenttikorotuksia liian monena peräkkäisenä vuotena ja tämän vuoksi harrastaminen on käynyt monelle kohtuuttoman kalliiksi.

Vasemmistoliitto on tarvittaessa valmis verojen korotukseen, jotta palvelut saadaan säilytettyä riittävän laajoina ja ennalta ehkäiseviin palveluihin ei tarvitse puuttua. Lisäksi tulevaisuusrahastot on avattava ensi vuoden talousarviota varten. Olisi loogista sijoittaa tulevaisuusrahaston varoja vanhuspalveluihin, sillä nykyinen vanhusväestö on ollut kartuttamassa rahastojen pottia.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

Kategoriassa: Valtuusto

Valtuustoaloite konsernitarkastajan viran perustamisesta

4.9.2012 : Joensuun Vasemmmisto

Valtuustoaloite

 Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Joensuun kaupunki perustaa tarkastuslautakunnan alaisuuteen ulkoisen tarkastajan (konsernitarkastaja) viran.

Perustelut: Joensuun kaupungin tarkastustoimi on aliresursoitu. Sisäisessä tarkastuksessa työskentelee ainoastaan kaksi viranhaltijaa, tarkastuspäällikkö ja kanslisti. Näistä tarkastuspäällikkö toimii nykyään myös tarkastuslautakunnan sihteerinä. Tämä voi aiheuttaa ristiriitoja, sillä sisäinen tarkastus on vastuussa kaupunginjohtajalle ja kaupunginhallitukselle, mutta tarkastuslautakunta suoraan valtuustolle. Lisäksi tarkastuslautakunnan sihteerinä toimiminen myös vie sisäisen tarkastuksen vähäisiä resursseja noin 50 henkilötyöpäivää vuodessa.

Useissa kaupungeissa tarkastuslautakunnan alaisuudessa toimii ulkoisen tarkastuksen yksikkö, joka tarkastaa koko kaupunkikonsernin toimintaa, mukaan luettuna tytäryhtiöt sekä kaupungin ylin johto.

Joensuussa ei ole yhtään ulkoista tarkastajaa, vaikka useissa muissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa ulkoisia tarkastajia on vähintään yksi.

Ulkoisen tarkastajan tehtäviin kuuluu koko kaupunkikonsernin tarkastaminen sekä erityisselvitysten tekeminen tarkastuslautakunnan toimeksiannosta. Lisäksi ulkoinen tarkastaja voisi toimia tarkastuslautakunnan sihteerinä, mikä poistaisi ristiriidan sisäisen tarkastuksen päällikön toimenkuvasta ja vapauttaisi resursseja käytettäväksi varsinaiseen tehtäväänsä.

Ulkoiselle tarkastajalle tulee konserniohjeissa asettaa täydelliset tiedonsaantioikeudet kaupunkikonserniin kuuluvista tytäryhtiöistä. Osakeyhtiölaki ei ole este valvonnalle, sillä osakeyhtiölaissa on erikseen säädetty emokonsernin tiedonsaantirnahdollisuuksista tytäryhtiöistä.

Joensuussa 27.8.2012

Petteri Tahvanainen

Anni Järvinen

Ossi Haatainen

Kategoriassa: Aloitteet, Valtuusto

Joensuuhun toimenpideohjelma pari-ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn

20.6.2012 : Joensuun Vasemmmisto

VALTUUSTOALOITE 18.6.2012

Joensuuhun toimenpideohjelma pari-ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 15.3.2005 ”Kenelle lyönnit kuuluvat?” -kuntaoppaan pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöhön. Sen tarkoituksena on puuttua naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt selvityksen naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja tasa-arvopolitiikasta vuonna 2009. Naisiin ja miehiin kohdistuva väkivalta poikkeaa toisistaan. Miehiin kohdistuva väkivalta tapahtuu yleensä kodin ulkopuolella ja siihen liittyy yleensä tavalla tai toisella alkoholi. Naisiin kohdistuva väkivalta sen sijaan tapahtuu yleensä kodin seinien sisällä puolison, muun perheenjäsenen tai omaisen toimesta.

Liian usein naisiin kohdistuva väkivalta mielletään yksityiseksi asiaksi, johon yhteiskunnalla tai lähimmäisillä ei ole oikeutta puuttua. Pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen ja siihen puuttuminen kuuluu kuitenkin kaikille. Pari- ja lähisuhdeväkivalta täyttää rikoksen tunnusmerkit ja on usein yleisen syytteen alainen rikos. Väkivallasta aiheutuu terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja sekä taloudellisia kustannuksia niin yksilölle, perheelle kuin yhteiskunnallekin.

Ongelman poistamiseksi tarvitaan lainsäädännön lisäksi paikallisten viranomaisten, kolmannen sektorin ja kuntapäättäjien tiivistä yhteistyötä. Näin saadaan aikaan konkreettisia toimintamalleja, joilla väkivaltatilanteita vähennetään. Paikallisia toimenpideohjelmia on laadittu useissa kunnissa, esimerkiksi Sipoossa (vuonna 2009),
Vaasassa (vuonna 2006) ja Tampereella (vuonna 2005).

Tietoisuuden ja tiedon lisääminen pari- ja lähisuhdeväkivallasta on keskeinen tekijä laaja-alaisen yhteisen vastuun toteuttamisessa. Koulutuksen avulla parannetaan viranomaisten valmiutta tunnistaa väkivaltaongelma, kohdata väkivallan osapuolet ja tarjota heille asianmukaista apua. Väkivallasta puhuminen ja sen näkyväksi tekeminen
on hyvä keino ehkäistä väkivaltaa. Väkivallan ehkäisy tulee sisällyttää osaksi kaikkien hallinnon alojen tavoitteita ja
työkäytäntöjä. Väkivaltaan on puututtava.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Joensuuhun laaditaan pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn tähtäävä toimenpideohjelma. Mahdollisia yhteystyötahoja toimenpideohjelman laadinnassa voivat olla esimerkiksi sairaanhoitopiiri, oikeusaputoimisto, korkeakoulut, kansalaisjärjestöt, poliisi- ja syyttäjälaitos sekä seurakunnat.

kaupunginvaltuutettu Anni Järvinen

Kategoriassa: Aloitteet, Valtuusto

Valtuustokysymys: Miten Joensuun kaupunki aikoo järjestää Enon ja Uimaharjun alueen hammashuollon palvelut?

30.1.2012 : Joensuun Vasemmmisto

Vuonna 2007 valmistuneen Joensuun, Pyhäselän ja Enon perusterveydenhuollon selvityksen mukaan Eno pystyi järjestämään suunterveydenhuollon palvelut parhaiten. Enon alueella palvelut olivat kustannustehokkaimmat ja parhaiten järjestetyt. Tätä selvitystä käytettiin useasti esimerkkinä kuntaliitosneuvotteluissa parhaista käytännöistä vuonna 2008.

Nyt kolme vuotta kuntaliitoksen jälkeen Enon ja Uimaharjun alueella ei ole yhtään hammaslääkäriä. Yli 6000 asukkaan hammaslääkäripalvelut ovat kadonneet. Mitä suunterveydenhuollossa on tapahtunut? Valtuusto on kuitenkin määritellyt hammaslääkäripalvelut lähipalveluiksi. Nyt esim. vanhemmat joutuvat ottamaan työstä vapaata, että lapset saadaan käytettyä hammaslääkärissä Siilaisella ja toisaalta lapsen koulupäivä kuluu hammaslääkärireissulla. Tämäkö on sitä yhdenvertaisuutta?

Me allekirjoittaneet valtuutetut kysymme:
Miten Joensuun kaupunki aikoo järjestää Enon ja Uimaharjun alueen hammashuollon palvelut?

 

Joensuussa 30.01.2012

Petteri Tahvanainen

Kategoriassa: Valtuusto

  • Siirry sivulle 1
  • Siirry sivulle 2
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

vasemmisto

Linkit

  • Joensuun Seudun Vasemmistonuoret
  • Joensuun Vasemmisto Facebookissa
  • Kansan Uutiset
  • Pohjois-Karjalan Vasemmisto
  • Vasemmistoliitto rp.
  • Vasemmistonaiset

© Copyright 2023 - www.vas.fi