Aloitteet

Valtuustoaloite

 Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Joensuun kaupunki perustaa tarkastuslautakunnan alaisuuteen ulkoisen tarkastajan (konsernitarkastaja) viran.

Perustelut: Joensuun kaupungin tarkastustoimi on aliresursoitu. Sisäisessä tarkastuksessa työskentelee ainoastaan kaksi viranhaltijaa, tarkastuspäällikkö ja kanslisti. Näistä tarkastuspäällikkö toimii nykyään myös tarkastuslautakunnan sihteerinä. Tämä voi aiheuttaa ristiriitoja, sillä sisäinen tarkastus on vastuussa kaupunginjohtajalle ja kaupunginhallitukselle, mutta tarkastuslautakunta suoraan valtuustolle. Lisäksi tarkastuslautakunnan sihteerinä toimiminen myös vie sisäisen tarkastuksen vähäisiä resursseja noin 50 henkilötyöpäivää vuodessa.

Useissa kaupungeissa tarkastuslautakunnan alaisuudessa toimii ulkoisen tarkastuksen yksikkö, joka tarkastaa koko kaupunkikonsernin toimintaa, mukaan luettuna tytäryhtiöt sekä kaupungin ylin johto.

Joensuussa ei ole yhtään ulkoista tarkastajaa, vaikka useissa muissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa ulkoisia tarkastajia on vähintään yksi.

Ulkoisen tarkastajan tehtäviin kuuluu koko kaupunkikonsernin tarkastaminen sekä erityisselvitysten tekeminen tarkastuslautakunnan toimeksiannosta. Lisäksi ulkoinen tarkastaja voisi toimia tarkastuslautakunnan sihteerinä, mikä poistaisi ristiriidan sisäisen tarkastuksen päällikön toimenkuvasta ja vapauttaisi resursseja käytettäväksi varsinaiseen tehtäväänsä.

Ulkoiselle tarkastajalle tulee konserniohjeissa asettaa täydelliset tiedonsaantioikeudet kaupunkikonserniin kuuluvista tytäryhtiöistä. Osakeyhtiölaki ei ole este valvonnalle, sillä osakeyhtiölaissa on erikseen säädetty emokonsernin tiedonsaantirnahdollisuuksista tytäryhtiöistä.

Joensuussa 27.8.2012

Petteri Tahvanainen

Anni Järvinen

Ossi Haatainen

VALTUUSTOALOITE 18.6.2012

Joensuuhun toimenpideohjelma pari-ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 15.3.2005 ”Kenelle lyönnit kuuluvat?” -kuntaoppaan pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöhön. Sen tarkoituksena on puuttua naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt selvityksen naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja tasa-arvopolitiikasta vuonna 2009. Naisiin ja miehiin kohdistuva väkivalta poikkeaa toisistaan. Miehiin kohdistuva väkivalta tapahtuu yleensä kodin ulkopuolella ja siihen liittyy yleensä tavalla tai toisella alkoholi. Naisiin kohdistuva väkivalta sen sijaan tapahtuu yleensä kodin seinien sisällä puolison, muun perheenjäsenen tai omaisen toimesta.

Liian usein naisiin kohdistuva väkivalta mielletään yksityiseksi asiaksi, johon yhteiskunnalla tai lähimmäisillä ei ole oikeutta puuttua. Pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen ja siihen puuttuminen kuuluu kuitenkin kaikille. Pari- ja lähisuhdeväkivalta täyttää rikoksen tunnusmerkit ja on usein yleisen syytteen alainen rikos. Väkivallasta aiheutuu terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja sekä taloudellisia kustannuksia niin yksilölle, perheelle kuin yhteiskunnallekin.

Ongelman poistamiseksi tarvitaan lainsäädännön lisäksi paikallisten viranomaisten, kolmannen sektorin ja kuntapäättäjien tiivistä yhteistyötä. Näin saadaan aikaan konkreettisia toimintamalleja, joilla väkivaltatilanteita vähennetään. Paikallisia toimenpideohjelmia on laadittu useissa kunnissa, esimerkiksi Sipoossa (vuonna 2009),
Vaasassa (vuonna 2006) ja Tampereella (vuonna 2005).

Tietoisuuden ja tiedon lisääminen pari- ja lähisuhdeväkivallasta on keskeinen tekijä laaja-alaisen yhteisen vastuun toteuttamisessa. Koulutuksen avulla parannetaan viranomaisten valmiutta tunnistaa väkivaltaongelma, kohdata väkivallan osapuolet ja tarjota heille asianmukaista apua. Väkivallasta puhuminen ja sen näkyväksi tekeminen
on hyvä keino ehkäistä väkivaltaa. Väkivallan ehkäisy tulee sisällyttää osaksi kaikkien hallinnon alojen tavoitteita ja
työkäytäntöjä. Väkivaltaan on puututtava.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Joensuuhun laaditaan pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn tähtäävä toimenpideohjelma. Mahdollisia yhteystyötahoja toimenpideohjelman laadinnassa voivat olla esimerkiksi sairaanhoitopiiri, oikeusaputoimisto, korkeakoulut, kansalaisjärjestöt, poliisi- ja syyttäjälaitos sekä seurakunnat.

kaupunginvaltuutettu Anni Järvinen

Joensuun tehtävä harmaan talouden selvitys käyttämistään yrityksistä.

Tämän valtuustoaloitteen allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että Joensuun kaupunki tekee harmaan talouden selvityksen käyttamistään yrityksistä. Selvitys olisi järkevää pyrkiä tekemään yhteistyössa muiden Joensuun seudun kuntien kanssa.

Tilaajavastuulaki edellyttää, että tilaaja huolehtii lain noudattamisesta. Silti tutkimusten mukaan on arvioitu, että Suomessa menetetään vuosittain yhteensä jopa 5 miljardia euroa verotuloja harmaan talouden takia. Harmaa talous vääristää kilpailua ja rapauttaa veropohjaa ja yhteiskuntamoraalia. Työntekijöille harmaa talous merkitsee palkkojen ja työehtojen polkemista. Hämäräfirmat syövät suomalaisten rehellisen yrittäjien ja palkansaajien työmahdollisuuksia monissa kunnissa.

Kunta voi yhteistyössa verohallinnon kanssa ajaa tiedot ristiin ja tarvittaessa seulaan jääneet yritykset käydään vielä lävitse yksitellen. Verottajan oikeudet ja mahdollisuudet tietojen ristiinajoon lisääntyvät vuoden 2011 alussa.

Helsingin kaupunki on jo teettänyt tällaisen selvityksen ja se toi pintaan huomattavia epäselvyyksiä julkisten töiden teettämisessä ja hankinnoissa. Pelkästään Helsingin kaupungin rakennusviraston urakoista oli 11 prosentissa mukana yritys, joka jäi verottajan seulaan.

Esitämme, että Joensuun kaupunki tekee harmaan talouden selvityksen käyttamistään yrityksistäa yhteistyössa verohallinnon kanssa ja kutsuu selvitykseen mukaan myös muut Joensuun seudun kunnat. Mikäli selvityksessä löytyy yrityksiä ja yhteisöitä, jotka eivät maksa lainmukaisia palkkoja, sosiaalivakuutusmaksuja ja veroja, kaupunki lopettaa hankinnat niiltä.

 

Joensuussa 20.12.2010

Petteri Tahvanainen

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että kaupunginvaltuuston kokoukset videoidaan. Esitämme, että kaupunki selvittää mahdollisuudet välittää kaupunginvaltuuston kokoukset suorina lähetyksinä internetissä ja kokousten jälkeen videot laitetaan kaikkien katsottaviksi kaupungin internetsivuille.

Kaupunginvaltuuston kokoukset videoidaan jo nyt monessa kunnassa, mm. Helsingissä, Viitasaaressa, Kauhajoella, Raaseporissa, Seinäjoella ja Kuopiossa. Lisäksi monissa kunnissa videointi on vireillä. Valtuuston kokousten videointi on viime vuosina ollut kasvussa ja myös Joensuun on hyvä olla mukana luomassa entistä parempaa ja avoimempaa päätöksentekokulttuuria.

Videoinnin järjestämiseen voi ottaa mallia muista kunnista tai räätälöidä Joensuulle oma malli. Videoinnin järjestämistä voidaan miettiä myös yhteistyössä kaupungin nuorisotoimen, eri oppilaitosten tai yhdistysten kanssa. Videointi voidaan hoitaa joko staattisilla kameroilla (esim. Kuopiossa) tai kameroilla, joiden takana on joskus myös kuvaaja (esim. Helsinki).

Valtuuston kokoukset ovat julkisia päätöksentekopaikkoja, jonne kuntalaiset voivat halutessaan saapua. Nykyisin kokousten seuraaminen vaatii saapumista kokouspaikalle. Tämän vuoksi valtuuston kokouksia seuraa vain pieni osa kuntalaisista. Valtuuston kokousten videointi lisää avoimuutta ja politiikan läpinäkyvyyttä. Mahdollisuus seurata valtuuston kokouksia internetissä lisää kuntalaisten kiinnostusta politiikkaa ja päätöksentekoa kohtaan. Kokousten suorat videolähetykset voivat lisätä erityisesti nuorten kiinnostusta politiikkaan. Kokousten videointi myös monipuolistaa ja parantaa kokousten päätösten leviämistä eteenpäin.

 

Joensuussa 20.12.2010

Anni Järvinen

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Joensuun kaupungin elintarvikehankinnoissa lisätään tulevaisuudessa lähiruoan määrää ja käytetään jatkossa enemmän oman alueen (kaupungin ja maakunnan) raaka-aineita. Esitämme, että asia selvitetään myös hankintasääntöjen puitteissa.

Kuluttajatutkimuskeskuksen mukaan ruoan alkuperä ja tuotantotavat kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän. Yhä useammat yksityishenkilöt haluavat tukea paikallisten yrittäjien lähellä tuotettuja tuotteita. Myös Joensuun kaupungin on kiinnitettävä huomiota elintarvikehankintojensa alkuperään, ekologisuuteen ja eettisyyteen. Ympäristöystävällisyyden huomioiminen on Joensuun seudun hankintatoimen strategian mukaista.

Lähiruoalla tarkoitetaan sellaista ruoantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen näin aluetaloutta ja työllisyyttä. Lähiruoka on ekologista, koska lähiruoan kuljetusmatkat ovat lyhyitä, pakkausmateriaaleja tarvitaan vähemmän, lisäaineiden tarve vähenee ja ruoka on tuoretta. Lähiruoan suosiminen on taloudellisesti järkevää, koska lähiruoka työllistää ja tukee paikallisia elinkeinoja. Lähiruoka on myös sosiaalisesti kestävää, koska maaseudun elinvoimaisuus sekä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus vahvistuvat.

Lähiruokaa tulee suosia erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa. Samalla lapsille ja nuorille voi antaa lisää lähiruokakasvatusta eli tutustuttaa heidät ruoan alkuperään ja tuotantotapoihin. Tämä voi lisätä ruoan arvostusta ja selkeyttää lapsille, miten ruoka oikeasti kulkeutuu ruokapöytään.

Joensuun kaupungin on oltava esimerkillinen lähiruoan käyttäjä. Kaupungin on listattava jo tehdyt toimenpiteet ja luotava selkeät kriteerit siitä, miten lähiruoka käytännössä huomioidaan tulevissa elintarvikehankinnoissa. Lisäksi me aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kouluissa ja päiväkodeissa ryhdytään viettämään säännöllistä lähiruokaviikkoa.

 

Joensuussa 25.1.2010

Anni Järvinen