Hyvinvointia kaikille, ei harvoille Pohjois-Karjalaan

(lyhyt versio)

Palvelut ihmisen lähelle

Palvelujen tasapuolisuus alueittain tulee turvata. Hoitoon tulee päästä 7 päivässä. On kehitettävä perhelääkärimallia. Liikkuvia tiimejä tarvitaan palvelemaan niitä alueita, joilla ei ole pysyvän henkilöstön sote-keskusta.
Tarvitaan vahva julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto, joka vastaa kaikista sote-palveluista. Verorahoja ei tule käyttää palvelujen ostamiseen veroparatiisiyhtiöiltä.
Terveyskeskusmaksuista tulee luopua ja kaikkia palvelumaksuja tulee kohtuullistaa. Hoitoon pääsy ei saa olla kiinni varallisuudesta.

Palkkaus ja työolot kuntoon

Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä on pidettävä parempaa huolta, palkkaus on laitettava kuntoon ja työaikajärjestelyt on korjattava.
Muidenkin kuin lääkäreiden urapolkuja ja jatkokoulutusta tulee tukea.
Työolosuhteiden ja työilmapiirin kehittämistä tulee toteuttaa yhteistyössä työntekijöiden kanssa.

Sosiaalityön roolia ja asema on vahvistettava

Sosiaalipalvelut ja erityisesti lastensuojelu otettava tasaveroisesti huomioon suhteessa terveyspalveluihin. Lapsiperheiden tuki on tärkeintä ennaltaehkäisyä.
Kotipalvelua pitää olla tarjolla kaikille sitä tarvitseville.
Sosiaalityön palvelut tulee viedä sote-keskuksiin siten, että ihmiset voivat saada apua ja tukea ongelmiinsa nopeasti ja matalalla kynnyksellä.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijällä ei saa olla enempää kuin 25 lasta vastuullaan.
Päihdepalveluiden tulee olla sote-keskuksissa tai muutoin helposti saavutettavissa.

Mielenterveyspalvelut korjattava

Erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin tulee satsata. Jonot tutkimuksiin ja hoitoihin ovat kohtuuttoman pitkät. Lasten ja nuorten palveluita pitää jatkossakin tarjota lasten arkiympäristössä, päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa.
Aikuisten mielenterveyspalveluissa resurssia tulee selvästi lisätä. Neuropsykiatrista hoitoa ja kuntoutusta on lisättävä.
Yhteistyötä sote-järjestöjen kanssa on lisättävä ennaltaehkäisevässä työssä ja yhteisöllisyyden edistämisessä sekä palvelujen kehittämisessä ja toteutuksessa.

Ikäihmisten ihmisoikeuksien ja palveluiden puolesta

Jokaisen ihmisen on voitava luottaa siihen, että hänestä pidetään hyvää huolta silloin, kun omat voimavarat eivät enää riitä.
Vanhuspalveluissa on turvattava hoitajamitoituksen täysimääräisyys.
Kotihoidon laatua ja saatavuutta on parannettava lisäämällä työntekijöitä ja panostamalla työhyvinvointiin.
Ikäihmisen on voitava itse päättää, milloin kotihoito ei ole enää riittävä.

Vammaisten oikeudet ja palvelut

Vammaispalveluita on kehitettävä asiakaslähtöisesti niin, että eri-ikäisille ja eritarpeisille ihmisille on tarjolla heille sopivia palveluita. Itsemääräämisoikeus on oltava vammaispolitiikan lähtökohta.
Kuljetuspalveluiden sekä henkilökohtaisen avun riittävyys ja toimivuus on taattava.
Asumispalveluiden laatu on turvattava.

Pelastustoimen kehittäminen on keskeistä arjen turvallisuuden kannalta

Pelastustoimen palvelutasosta ja avun nopeasta saatavuudesta on huolehdittava kaikilla alueilla.

Vasemmistoliiton aluevaaliohjelma Pohjois-Karjalaan

(pitkä versio)

Palvelut ihmisen lähelle

Palvelujen tasapuolisuus alueittain tulee turvata. Sote-palvelujen oltava asiakaslähtöisiä ja kaikille helposti saavutettavissa, myös haja-asutusalueilla. Hoitoon tulee päästä hoitotakuun puitteissa, 7 päivässä ja hoidon jatkuvuuteen tulee erityisesti panostaa, esimerkiksi kehittämällä perhelääkärimallia. Liikkuvia tiimejä tarvitaan palvelemaan niitä alueita, joilla ei ole sote-keskusta, jossa olisi pysyvä henkilöstö. Myös sosiaali-, mielenterveys- ja päihdepalvelut on tuotava lähemmäksi asiakkaita liikkuvien tiimien ja/tai digitalisaation avulla, silloin kun se on hoidollista mahdollista. Säännölliset terveystarkastukset on järjestettävä työttömille, yksinyrittäjille, eläkeläisille. Palveluiden saaminen ei saa olla kiinni siitä, kuinka ponnekkaasti niitä jaksaa vaatia.

Tarvitaan vahva julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto, joka vastaa kaikista sote-palveluista. Yksityinen sektori voi täydentää palveluvalikoimaa silloin, kun sitä ei ole mahdollista järjestää julkisella puolella. Verorahoja ei tule käyttää palvelujen ostamiseen veroparatiisiyhtiöiltä.

Terveyskeskusmaksuista tulee luopua ja kaikkia palvelumaksuja tulee kohtuullistaa. Maksujen perintää tulee kohtuullistaa tai luopua niistä vähävaraisten ihmisten/perheiden kohdalla. Hoitoon pääsy ei saa olla kiinni varallisuudesta.

Palkkaus ja työolot kuntoon

Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä on pidettävä parempaa huolta, ettemme menetetä loppujakin. Resurssipula on valtakunnallinen, mutta erityisen paha täällä Pohjois-Karjalassa. Palkkaus on laitettava kuntoon, työaikajärjestelyt on hoidettava paremmin työntekijöitä tukeviksi ja lähiesimiesten tekemiksi. Vastentahtoinen työsuhteiden pätkiminen ja osa-aikaisuus on lopetettava. Johtaminen tulee laittaa kuntoon esimiesten koulutuksella, työtilat tulee tehdä kunnollisiksi ja tarkoituksenmukaiseksi sekä muidenkin kuin lääkäreiden urapolkuja ja jatkokoulutusta tulee tukea.

Sote-alan veto- ja pitovoima on palveluiden tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä tekijä. Pelkkä kiitos puheissa ei riitä. Työolosuhteiden ja työilmapiirin kehittämistä tulee miettiä yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Sote-henkilöstö on otettava mukaan kehittämisen ja toiminnan sekä henkilöstön jaksamiseen tähtäävien toimien suunnitteluun.

Valtakunnan tasolla on lisättävä lääkärien, hoitajien ja muiden alan työntekijöiden koulutuspaikkoja.

Sosiaalityön roolia ja asemaa on vahvistettava

Sosiaalipalvelut ja erityisesti lastensuojelu on otettava tasaveroisesti huomioon suhteessa terveyspalveluihin. Lapsiperheiden tuki on tärkeintä ennaltaehkäisyä. Yhteistyötä sote-järjestöjen kanssa on lisättävä ennaltaehkäisevässä työssä ja yhteisöllisyyden edistämisessä sekä palvelujen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Ennaltaehkäisevä työ tuo myöhemmin huomattavia säästöjä.

Lapsiperheiden palveluita pitää kehittää hyvinvointialueilla niin, että perheitä voidaan tukea mahdollisimman kattavasti ja pitkäjänteisesti perhekeskusmallin kautta. Kotipalvelua pitää olla tarjolla kaikille sitä tarvitseville perheille ja tuen mahdollisuuksista pitää informoida kaikkia perheitä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena pitää olla sosiaalityön roolin ja aseman vahvistaminen koko palvelujärjestelmässä. Sosiaalityön palvelut tulee viedä sote-keskuksiin siten, että ihmiset voivat saada apua ja tukea ongelmiinsa nopeasti ja matalalla kynnyksellä. Kaikissa sote-palveluissa pitää huolehtia erityiskysymysten kohtaamiseen ja auttamiseen liittyvästä osaamisesta ja palveluiden riittävyydestä.

Lastensuojelun menoja hillitään parhaiten ennaltaehkäisemällä ongelmia. Lastensuojelun sosiaalityöntekijällä ei saa olla enempää kuin 25 lasta vastuullaan. Tämä mahdollistaa sosiaalityöntekijän paremman perehtymisen lapsen tilanteeseen, luottamuksellisen suhteen syntymisen ja mahdollisuuden puuttua lapsen tilanteeseen nopeasti. Uuden sote-palvelujärjestelmän tulee panostaa sijaisperheiden rekrytointiin, kouluttamiseen ja tukemiseen.

Päihdepalveluiden tulee olla sote-keskuksissa tai muutoin helposti saavutettavissa. Palveluiden saamisen tulee olla mahdollisimman yksinkertaista ja esteetöntä. Myös omaisille on tarjottava apua. Päihdeongelmista kärsivien asumispalvelut pitää järjestää siten, ettei päihdeongelma johda asunnottomuuteen eikä päihteistä eroon pääseminen ole ehto asunnon saannille.

Mielenterveyspalvelut korjattava

Kaikkien ikäryhmien mielenterveyspalvelut ovat riittämättömät nykyisen Siun soten alueella. Pahoinvointi kaikissa ikäryhmissä on lisääntynyt, eivätkä nykyiset keinot ole riittäviä.

Erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin tulee satsata. Jonot tutkimuksiin ja hoitoihin ovat kohtuuttoman pitkät. Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että ensisijaisesti psykiatrisia palveluita tarvitsevia lapsia ja nuoria on lastensuojelulaitoksissa. On huolehdittava saumattomasta yhteistyöstä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja kuntien sivistystoimen välillä. Lasten ja nuorten palveluita, kuten oppilas- ja opiskelijahuoltoa, pitää jatkossakin tarjota lasten arkiympäristössä, päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Resurssien riittävyydestä tulee erityisesti huolehtia, jotta lasten ja nuorten oikeudet toteutuvat.

Aikuisten mielenterveyspalveluissa on yleensä tarjolla aika kuukauden välein. Se ei mitenkään riitä tukemaan vähänkään vaikeammasta pulmasta kärsivää. Resurssia tulee siis selvästi lisätä. Neuropsykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen on satsattava.

Yhteistyötä sote-järjestöjen kanssa on lisättävä, ennaltaehkäisevässä työssä ja yhteisöllisyyden edistämisessä sekä palvelujen kehittämisessä ja toteutuksessa. Ennaltaehkäisevä ja oikea-aikainen työ tuo myöhemmin huomattavia säästöjä.

Ikäihmisten ihmisoikeuksien ja palveluiden puolesta

Vanhushoivan epäkohdat ovat vakava ihmisoikeusongelma ja häpeäksi suomalaiselle yhteiskunnalle. Kenenkään ikäihmisen saama hoito ei saa olla riippuvaista digitaidoista tai siitä, onko hänellä läheinen, joka jaksaa vaatia ja valvoa. Jokaisen ihmisen on voitava luottaa siihen, että hänestä pidetään hyvää huolta silloin, kun omat voimavarat eivät enää riitä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon vanhuspalveluiden on huolehdittava hoitajamitoituksen täysimääräisestä toimeenpanosta ympärivuorokautisissa hoivayksiköissä ja samalla parannettava kotihoidon laatua ja saatavuutta lisäämällä työntekijöitä ja panostamalla työhyvinvointiin.

Kotiin vietäviä palveluita on kehitettävä ja lääkärin kotikäyntien, kotikuntoutuksen ja viriketoiminnan pitää kuulua palveluvalikoimaan. Kotihoito pitää järjestää niin, että hoitajilla on aikaa aidosti kohdata ikäihmistä. Ikäihmisen on voitava itse päättää, milloin kotihoito ei ole enää riittävä. Välimallin yhteisöllistä asumista on kehitettävä vaihtoehdoksi kotona asumiselle ja tehostetulle palveluasumiselle.

Omaishoitajille tukea ja vapaata

Omaishoitajat hoivaavat läheistään vamman, sairauden tai vastaavan syyn takia. Omaishoitajien jaksamisen tukemiseksi uuden sote-organisaation pitää panostaa omais- ja perhehoitoa tukeviin laadukkaisiin palveluihin. Turvaamalla laadukkaita ja monipuolisia sijaishoitojärjestelyjä, esimerkiksi hoidettavan omassa kodissa, voidaan kannustaa omaishoitajia pitämään heille kuuluvia vapaita ja tukea heidän jaksamistaan. Budjettirajoitteet eivät saa rajoittaa omaishoitajille järjestettävää tukea, vaan sen tulee aina perustua tarpeeseen.

Vammaisten oikeudet ja palvelut

Vammaispalveluita on kehitettävä asiakaslähtöisesti niin, että eri-ikäisille ja eritarpeisille ihmisille on tarjolla heille sopivia palveluita. Itsemääräämisoikeus on oltava vammaispolitiikan lähtökohta. Vammaisten on päästävä osallistumaan itseään koskevaan päätöksentekoon ja heitä on kuultava heitä koskevissa hoitotarpeissa. Palveluita on tuotettava niin, että niiden saaminen ei tapahdu vain työlään valitusmenettelyn kautta.

Kuljetuspalveluiden sekä henkilökohtaisen avun riittävyyden ja toimivuuden takaaminen on tärkeä tapa vahvistaa vammaisten itsemääräämisoikeutta ja mahdollisuuksia päättää esimerkiksi omasta vapaa-ajastaan.

Pelastustoimen kehittäminen on keskeistä arjen turvallisuuden kannalta

Pelastuspalvelun toimintavalmiutta tulee vahvistaa. Apua pitää saada nopeasti silloin, kun hätä on suurin. Pelastustoimen palvelutasosta ja avun nopeasta saatavuudesta on huolehdittava kaikilla alueilla ja huolehdittava siitä, että ensihoidon ja sairaaloiden välinen yhteistyö toimii. Sopimuspalokunta toimintaa on tuettava ja pidettävä yllä. Ensihoitajien ja pelastajien koulutukseen sekä työssäjaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.